Aika se vain kuluu, aina liian nopeasti ja asioita kerääntyy. Mutta mitäs siitä jatketaan sitten kun jaksetaan, eihän siitä muuten mitenkään selviä.
Varsinkin jos sattuu olemaan nautiskeleva loikoilija.
Viimeisten kuulumisten jälkeen on tapahtunut paljon ja vähän. Pihalla tietenkin heräillään jo kovaa vauhtia ja vuohenputket valloittavat pihamaata. Tässä välissä vierailimme myös Turkissa ja sairasteltiin viikon verran. Nyt kuitenkin Sadepilvet näyttää väistyneen ja aurinko paistaa. Joten hymyhuulille ja pihalle!
Tässä eilinen sadepäivän suunnitelma:
Omppulaaksosta päin katsottuna, eli suurinpiirtein keskellä pihaa. Tässä kohtaa isot ihanat syreenipensaat reunustavat ja antavat näkösuojaa kovasti liikennöidylle hiekkatiellemme. Keskeltä olemme jo raivanneet täysin umpeen kasvanutta mitälie Angervoa siihen tilalle toivomme polkua/rappusia alas omenalaaksoon ja tietenkin paljon kukkia! Istuma-aluetta sitten siihen yläpuolelle männyn ja lehtikuusen siimekseen. Löydettiin eräästä sekatavara liikkeestä tuollainen melko kevyt metallinen katos, ehkäpä jopa voisimme ostaa sen. Istuma-alue tasoitetaan ja ympärille istutetaan viini-kukka-yms köynnöksiä, jotka sitten kiipeilevät pitkin katosta. Suunnitelmissahan on, että tuleva viinitarha alkaisi heti männyn ja lehtikuusen takaa joten tämä paikka voisi hyvinkin sopia vaikka viinilasilliselle.
Todellisuutta unohtamatta tässä kuva nykytilanteesta. Mutta palataanpa asiaan kesän kuluessa ja katsotaan millaiseksi olemme paikan saanneet muokattua.
Tässä vielä nopea kuva kasvimaalta. Valkosipulit kasvaa jo valtavan hyvin ja männyn alta siirtämäni raparperit näyttävät viihtyvän uudessa paikassaan..ainoastaan perunat eivät vielä ole itäneet, kauanhan siihen vielä menee? Toivomme kovasti saavamme uusia perunoita jo juhannukseksi, mutta sehän jää nähtäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitoksia kommentistasi!